tiistai 21. maaliskuuta 2017
perjantai 3. helmikuuta 2017
Vanhuspalveluihin voimaa vapaaehtoistyöllä
Mielipide / Keskisuomalainen 3.2.2017
Vanhuspalvelulaissa todetaan, että kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneiden hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi.
Useissa kunnissa on viisaasti tiedostettu kolmannen sektorin vahva merkitys ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja edistäjänä.
Kolmannen sektorin toimijoita on mm. vapaaehtoisina ystävinä, ulkoiluttajina sekä arjen toimien avustajina.
Vanhuspalvelulain tavoitteena on vähentää laitoshoitopaikkoja ja mahdollistaa ikääntyneelle asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään.
Kotona asumisen tukeminen kotiin tuotavilla palveluilla on hyvä tavoite, mutta ikävimmässä tilanteessa toimintakyvyn heikentyminen merkitsee yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen lisääntymistä.
Kolmannen sektorin toimijoiden tarjoama virkistys- ja ystävätoiminta on erityisen tärkeää juuri näissä tilanteissa.
On myös tärkeää, että asumiseen ja riittävään hoitoon on aidosti tarjolla erilaisia vaihtoehtoja sitten kun omassa kodissa ei enää ole turvallista ja hyvä asua.
Myös ikääntyneelle sosiaalinen ympäristö ja mahdollisuus osallisuuteen on merkittävä osa hyvinvointia, josta kertoo yhteisöllisten asumispalveluiden alati lisääntyvä kysyntä.
Kotihoidon tai kotisairaanhoidon resurssit eivät yksin riitä ikääntyneiden sairauksien, muistiongelmien, masentuneisuuden ja päihdeongelmienkin lisääntyessä.
Kiistely riittävästä hoitajamitoituksesta ja karut kertomukset laitoshoidon arjesta antavat aihetta huoleen. Yhteiskunnan voimavarojen lisäksi tarvitsemme laaja-alaista yhteistyötä palveluiden, lähiomaisten ja kolmannen sektorin kesken.
Kolmas sektori tulee nähdä kunnissa voimavarana ja kunnan palveluja merkittävällä tavalla täydentävänä toimijana. Yksi käytännön esimerkki hyvästä yhteistyöstä ja vapaaehtoistyön toimintaedellytysten vahvistamisesta on kunnan omistamien tilojen maksuttomuus yhdessä sovittujen kriteerien täyttävälle toiminnalle.
Kotona asuville ikääntyneille järjestetyt virkistystapahtumat ja koulutustilaisuudet tarjoavat tilaisuuden yhdessäoloon ja mieluisaan tekemiseen yhdessä ikätovereiden kanssa. Kolmannen sektorin järjestämä toiminta tarjoaa myös luontevan mahdollisuuden vertaistukeen eri toimijoiden kesken.
Haluamme kannustaa kuntia aktiiviseen vuoropuheluun ja hyvään yhteistyöhön järjestöjen ja yhdistysten osaajien kanssa. Yhdessä tekemällä saamme aikaan enemmän.
Kolmas sektori tarvitsee asianmukaiset tilat ja toimintaedellytykset voidakseen järjestää monipuolista ja laadukasta toimintaa. Meille on kunnia-asia pitää yhdessä hyvää huolta ikääntyneestä väestöstämme.
Nina Hirsiaho
PsM
vapaaehtoistoimija
valtuutettu, kuntavaaliehdokas. (vihr.)
Petäjävesi
Riitta Lätti
vapaaehtoistoimija
kuntavaaliehdokas (vihr.)
Jyväskylä
Väestön ikääntyminen ja samanaikainen palvelutarpeen kasvu edellyttävät kunnilta uudenlaista ajattelua siitä, miten oikeus tarvittavaan hoitoon, hoivaan ja hyvään elämänlaatuun turvataan tulevaisuudessa.
Vanhuspalvelulaissa todetaan, että kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneiden hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi.
Useissa kunnissa on viisaasti tiedostettu kolmannen sektorin vahva merkitys ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja edistäjänä.
Kolmannen sektorin toimijoita on mm. vapaaehtoisina ystävinä, ulkoiluttajina sekä arjen toimien avustajina.
Vanhuspalvelulain tavoitteena on vähentää laitoshoitopaikkoja ja mahdollistaa ikääntyneelle asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään.
Kotona asumisen tukeminen kotiin tuotavilla palveluilla on hyvä tavoite, mutta ikävimmässä tilanteessa toimintakyvyn heikentyminen merkitsee yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen lisääntymistä.
Kolmannen sektorin toimijoiden tarjoama virkistys- ja ystävätoiminta on erityisen tärkeää juuri näissä tilanteissa.
On myös tärkeää, että asumiseen ja riittävään hoitoon on aidosti tarjolla erilaisia vaihtoehtoja sitten kun omassa kodissa ei enää ole turvallista ja hyvä asua.
Myös ikääntyneelle sosiaalinen ympäristö ja mahdollisuus osallisuuteen on merkittävä osa hyvinvointia, josta kertoo yhteisöllisten asumispalveluiden alati lisääntyvä kysyntä.
Kotihoidon tai kotisairaanhoidon resurssit eivät yksin riitä ikääntyneiden sairauksien, muistiongelmien, masentuneisuuden ja päihdeongelmienkin lisääntyessä.
Kiistely riittävästä hoitajamitoituksesta ja karut kertomukset laitoshoidon arjesta antavat aihetta huoleen. Yhteiskunnan voimavarojen lisäksi tarvitsemme laaja-alaista yhteistyötä palveluiden, lähiomaisten ja kolmannen sektorin kesken.
Kolmas sektori tulee nähdä kunnissa voimavarana ja kunnan palveluja merkittävällä tavalla täydentävänä toimijana. Yksi käytännön esimerkki hyvästä yhteistyöstä ja vapaaehtoistyön toimintaedellytysten vahvistamisesta on kunnan omistamien tilojen maksuttomuus yhdessä sovittujen kriteerien täyttävälle toiminnalle.
Kotona asuville ikääntyneille järjestetyt virkistystapahtumat ja koulutustilaisuudet tarjoavat tilaisuuden yhdessäoloon ja mieluisaan tekemiseen yhdessä ikätovereiden kanssa. Kolmannen sektorin järjestämä toiminta tarjoaa myös luontevan mahdollisuuden vertaistukeen eri toimijoiden kesken.
Haluamme kannustaa kuntia aktiiviseen vuoropuheluun ja hyvään yhteistyöhön järjestöjen ja yhdistysten osaajien kanssa. Yhdessä tekemällä saamme aikaan enemmän.
Kolmas sektori tarvitsee asianmukaiset tilat ja toimintaedellytykset voidakseen järjestää monipuolista ja laadukasta toimintaa. Meille on kunnia-asia pitää yhdessä hyvää huolta ikääntyneestä väestöstämme.
Nina Hirsiaho
PsM
vapaaehtoistoimija
valtuutettu, kuntavaaliehdokas. (vihr.)
Petäjävesi
Riitta Lätti
vapaaehtoistoimija
kuntavaaliehdokas (vihr.)
Jyväskylä
tiistai 31. tammikuuta 2017
Petäjäveden vihreiden kuntavaaliohjelma 2017
Keuruu, Multia ja Petäjävesi
Koulutus:
- Maaseutumaisina kuntina haluamme olla turvaamassa niin asukkaidemme kuin luontommekin tulevaisuutta.
- Meille tärkeää on kuntiemme elinvoimaisuuden säilyttäminen, lähipalveluiden saatavuus, kunkin kuntalaisen tasavertainen kohtelu ja mahdollisuus saada tarvitsemansa kohtuullisen etäisyyden päästä.
- Kannamme huolta kouluistamme, lasten viihtymisestä oppilaitoksissaan sekä laadukkaan opetuksen ja kasvatuksen turvaamisesta sopivan kokoisin opetusryhmin.
- Haluamme edistää avoimuutta ja kuntalaistemme äänen kuuluville saantia.
- Pyrimme taistelemaan syrjäytymistä vastaan.
- Erityisesti nuorisotyöttömyys huolettaa meitä.
- Koulutus- ja työtarjontaa tulisi innovoida tarvitsijoilleen.
- Haluamme olla toteuttamassa kestäviä ratkaisuja, jotka palvelevat niin kuntalaisiamme kuin ympäristöämmekin.
Koulutus:
Pidämme kiinni koulutuslupauksesta: jokaisella lapsella tulee olla oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Kunnissamme voimme olla päättämässä siitä, kuinka rahaa jaetaan koulutuksen ja kasvatuksen laadun, tasa-arvon ja pienten ryhmäkokojen turvaamiseksi. Myös maahanmuuttajien koulutukseen, kieliopintoihin ja kotouttamiseen tarvitaan riittävät määrärahat integroidaksemme heidät osaksi kuntiemme yhteisöjä.
Ympäristö:
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on myös vahvasti kuntien päätöksistä kiinni. Kunnat ovat hyvin ratkaisevassa asemassa siinä, miten luonnonsuojelu, metsien, soiden, vesistöjen ja kallioperustan hyödyntäminen toteutetaan. Haluamme olla edistämässä kestäviä energiaratkaisuja, haluaisimme myös nähdä joukkoliikenteen elpymistä eri muodoissaan. Puhumme uusiutuvan energian: aurinkoenergian, maalämmön, biokaasun ja tuulivoiman puolesta. Pyrimme edistämään ympäristöystävällistä kaavoitusta ja ekologisuutta rakentamisessa. Tuemme kuntaamme hiilineutraalien kuntien joukkoon liittymisessä ns. HINKU-kunnaksi.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on myös vahvasti kuntien päätöksistä kiinni. Kunnat ovat hyvin ratkaisevassa asemassa siinä, miten luonnonsuojelu, metsien, soiden, vesistöjen ja kallioperustan hyödyntäminen toteutetaan. Haluamme olla edistämässä kestäviä energiaratkaisuja, haluaisimme myös nähdä joukkoliikenteen elpymistä eri muodoissaan. Puhumme uusiutuvan energian: aurinkoenergian, maalämmön, biokaasun ja tuulivoiman puolesta. Pyrimme edistämään ympäristöystävällistä kaavoitusta ja ekologisuutta rakentamisessa. Tuemme kuntaamme hiilineutraalien kuntien joukkoon liittymisessä ns. HINKU-kunnaksi.
Köyhyyden torjunta:
Kuntalaisten osallistaminen jo valmisteluvaiheessa heitä ja kuntaansa koskeviin asioihin on ensiarvoisen tärkeää. Puhumme avoimuuden ja osallisuuden puolesta. Olemme Kuntalaisparlamentin puolestapuhujia. Korostamme ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja varhaista puuttumista syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Haluamme kuntamme kohtelevan asukkaitaan tasa-arvoisesti ja niin, että jokainen asukas voisi tuntea saavansa tarvitsemansa avun ajoissa. Kuntamme tulisi olla KiVa-kunta, jossa ongelmiin tartutaan aidolla välittämisellä, eikä ketään syrjien. Laadukkaat harrastusmahdollisuudet tulisi taata kaikille lapsille perheen maksukykyyn katsomatta. Uskomme myös lasten äänellä olevan merkitystä ja toivommekin lasten parempaa huomiointia heitä koskevissa päätöksissä. Uskomme myös kolmannen sektorin ja kunnan vahvan yhteistyön voimaan sekä vapaaehtoistyön mielekkyyteen niin tekijänsä kuin toiminnan kohteena olevan osalta.
Kuntalaisten osallistaminen jo valmisteluvaiheessa heitä ja kuntaansa koskeviin asioihin on ensiarvoisen tärkeää. Puhumme avoimuuden ja osallisuuden puolesta. Olemme Kuntalaisparlamentin puolestapuhujia. Korostamme ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja varhaista puuttumista syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Haluamme kuntamme kohtelevan asukkaitaan tasa-arvoisesti ja niin, että jokainen asukas voisi tuntea saavansa tarvitsemansa avun ajoissa. Kuntamme tulisi olla KiVa-kunta, jossa ongelmiin tartutaan aidolla välittämisellä, eikä ketään syrjien. Laadukkaat harrastusmahdollisuudet tulisi taata kaikille lapsille perheen maksukykyyn katsomatta. Uskomme myös lasten äänellä olevan merkitystä ja toivommekin lasten parempaa huomiointia heitä koskevissa päätöksissä. Uskomme myös kolmannen sektorin ja kunnan vahvan yhteistyön voimaan sekä vapaaehtoistyön mielekkyyteen niin tekijänsä kuin toiminnan kohteena olevan osalta.
Työ:
Kuntien omilla päätöksillä, julkisilla hankinnoilla ja arvovalinnoilla voidaan luoda työtä nuorille esim. kunnan kesätyöpaikkojen ja kuntalaisten tarjoamina, Julkisissa hankinnoissa voidaan korostaa laatukriteerejä, terveellisyyttä, turvallisuutta ja ekologisuutta, mm. luomu- ja lähiruoan suosimisella. On taattava pienten yritysten mahdollisuus osallistua myös julkisiin hankintoihin tarjouskilpailuiden pilkkomisella pienempiin osa-alueisiin. Voimme yhdessä olla toteuttamassa reilumpaa ja kestävämpää talouden rakentamista.
Kuntien omilla päätöksillä, julkisilla hankinnoilla ja arvovalinnoilla voidaan luoda työtä nuorille esim. kunnan kesätyöpaikkojen ja kuntalaisten tarjoamina, Julkisissa hankinnoissa voidaan korostaa laatukriteerejä, terveellisyyttä, turvallisuutta ja ekologisuutta, mm. luomu- ja lähiruoan suosimisella. On taattava pienten yritysten mahdollisuus osallistua myös julkisiin hankintoihin tarjouskilpailuiden pilkkomisella pienempiin osa-alueisiin. Voimme yhdessä olla toteuttamassa reilumpaa ja kestävämpää talouden rakentamista.
Yhdessä voimme toimia kuntamme ja meidän kaikkien hyväksi!
Päätös on Sinun!
Kuntavaaliohjelman laatinut:
Nina Hirsiaho,
Vihreä Keurusseutu ry., vpj.
Kintaus, 31.1.2017
Vihreä Keurusseutu ry., vpj.
Kintaus, 31.1.2017
maanantai 28. marraskuuta 2016
Kuntalaisparlamentti-aloite Petäjävedellä
Haastattelu / Yleisradio 28.11.2016
Haastattelun verkkouutisointi http://yle.fi/uutiset/3-9320218.
Nina Hirsiaho, Raisa Kinnunen ja Leena Kivelä YLE:n suorassa radiohaastattelussa.
Haastattelun verkkouutisointi http://yle.fi/uutiset/3-9320218.
torstai 14. heinäkuuta 2016
Kotiäitiys ei ole myrkkyä vaan arvokasta työtä
Mielipide / Keskisuomalainen 24.07.2016
Viime vuosien poliittiset puheenavaukset ovat väliin kuitenkin olleet suoranaisesti myös estämässä kotiäitiyttä, esimerkiksi on haluttu saada vanhempainvapailta äidit kiivaaseen tahtiin takaisin työelämään, vaikka työtä, joka vastaisi useamman vuoden syvällistä koulutusta ei olisikaan tarjolla erityisesti erityisosaamista vaativilla aloilla, äidin omasta aktiivisesta työnhaustakaan huolimatta.
Ymmärrän vihreiden huolen, mikäli valtiovallan voimin oltaisiin pakkosanelemassa vanhempien omien toiveiden vastainen tulevaisuuden kehitys.
On kuitenkin muistettava, että kotiäitiys voi myös olla tietoinen valinta ja sinällään arvokasta työtä asuinkunnan ja valtion hyväksi. Kotiäiti voi luonnollisesti olla kunnalleen erittäinkin hyödyllinen voimavara.
Kotiäitiys säästää tutkitustikin valtavat euromäärät kunnan lastenhoidonkustannuksissa, kun ei tarvitse sijoittaa seiniin ja usean eri työntekijän palkkaamiseen. Kotiäitihän hoitaa päivittäin kasvatukselliset tehtävät ruoanvalmistuksen ja siivouksen ym. ohella.
Kotiäidin arki on usein hyvin kellotettua, samoin kuin esimerkiksi perhepäivähoitajilla, joiden työpäivä saattaa vastata kotiäidin päivärytmiä. Rytmitetty arki voi jatkua myös iltaisin ja viikonloppuisin: kotiäiti kuskaa jälkikasvuaan jopa kymmenien kilometrien päähän harrastuksiin useita kertoja viikossa ja toimii lisäksi erilaisissa yhteiskunnallisissa luottamustoimitehtävissä, yhdistysten hallituksissa ja vapaaehtoistöissä.
Palkkiona kaikesta tästä kotiäidille maksetaan työmäärään suhteutettuna todella pieni korvaus, olkoonkin tuo rahallinen kompensaatio perusvanhempainrahan, kotihoidontuen tai työttömyyskorvauksen kautta.
Huomionarvoista on sekin, että ansiosidonnaisen päivärahan loputtua kotiäidin jäädessä peruspäivärahalle eläkkeen karttuminen loppuu kokonaan, vaikka hänen työmääränsä säilyykin ennallaan.
Kotiäiti ei siis todellakaan ole mikään loinen, eikä hänen työtaakalla täytettyä eloansa kannattaisi kenenkään asiaan tarkemmin perehtymättömän kadehtia. Pienellä rahallisella korvauksella olisi pystyttävä usein lähes mahdottomiin.
Kotiäidit eivät myöskään tule vain yhdestä muotista.
Jotta kotiäitiys voisi kaikessa työntäyteisyydessäänkin olla aito vaihtoehto omien lastensa kasvattamiselle, tulisi sitä myös edistää erinäisin toimin.
Kotihoidontuen kuntalisästä pitäisi saada tasavertainen lisä kaikille kotiäideille asuinkunnasta riippumatta. Edelleenkin Suomen eri kuntien kotiäidit ovat kovin erilaisessa asemassa sen suhteen, myöntääkö oma kuntansa heille kuntalisää vai ei.
Myös eläkeverokertymän pitäisi olla realistisesti suhteutettu. Samoin työelämään paluu pitäisi saada paremmin mahdollistetuksi, kaikilla työaloilla, myös niillä spesifimmillä erityisaloilla.
Kevään puoluekokouksessa Tampereen Vihreät ry (TaVi) esitti, että vihreät ensimmäisenä puolueena suunnittelisi yli 45-vuotiaiden työttömien työllistymisohjelman.
Tämä on oikein kannatettava esitys, sillä kuten TaVikin perusteli, on EVA raportoinut jo 40–44-vuotiaiden työllistymisen olevan nuorempia ikäluokkia vaikeampaa. Tämä vahvistuu edelleen iän myötä niin, että yli 56-vuotiailla työttömillä työllistymismahdollisuudet ovat entistäkin heikommat (Helsingin Sanomat 1.2.2015).
TaVi listasi miltei ainoina vaihtoehtoina työelämässä pysymiselle sijaisuudet, osa-aikatyöt tai oman yritystoiminnan aloittamisen. Vetoankin TaVin aloitteen myötä hallitusohjelman uudelleentarkasteluun ja 45–64-vuotiaiden työllistymisen vahvaan edistämiseen sen monipuolisen heikentämisen sijaan.
Nina Hirsiaho
PsM
kunnanvaltuutettu (vihr.)
neljän lapsen kotiäiti
Petäjävesi, Kintaus
Vihreiden toukokuisessa puoluekokouksessa useampikin puhuja oli huolissaan siitä, onko nykyinen hallitus ajamassa yhteiskuntaamme kotiäitiyhteiskunnaksi.
Viime vuosien poliittiset puheenavaukset ovat väliin kuitenkin olleet suoranaisesti myös estämässä kotiäitiyttä, esimerkiksi on haluttu saada vanhempainvapailta äidit kiivaaseen tahtiin takaisin työelämään, vaikka työtä, joka vastaisi useamman vuoden syvällistä koulutusta ei olisikaan tarjolla erityisesti erityisosaamista vaativilla aloilla, äidin omasta aktiivisesta työnhaustakaan huolimatta.
Ymmärrän vihreiden huolen, mikäli valtiovallan voimin oltaisiin pakkosanelemassa vanhempien omien toiveiden vastainen tulevaisuuden kehitys.
On kuitenkin muistettava, että kotiäitiys voi myös olla tietoinen valinta ja sinällään arvokasta työtä asuinkunnan ja valtion hyväksi. Kotiäiti voi luonnollisesti olla kunnalleen erittäinkin hyödyllinen voimavara.
Kotiäitiys säästää tutkitustikin valtavat euromäärät kunnan lastenhoidonkustannuksissa, kun ei tarvitse sijoittaa seiniin ja usean eri työntekijän palkkaamiseen. Kotiäitihän hoitaa päivittäin kasvatukselliset tehtävät ruoanvalmistuksen ja siivouksen ym. ohella.
Kotiäidin arki on usein hyvin kellotettua, samoin kuin esimerkiksi perhepäivähoitajilla, joiden työpäivä saattaa vastata kotiäidin päivärytmiä. Rytmitetty arki voi jatkua myös iltaisin ja viikonloppuisin: kotiäiti kuskaa jälkikasvuaan jopa kymmenien kilometrien päähän harrastuksiin useita kertoja viikossa ja toimii lisäksi erilaisissa yhteiskunnallisissa luottamustoimitehtävissä, yhdistysten hallituksissa ja vapaaehtoistöissä.
Palkkiona kaikesta tästä kotiäidille maksetaan työmäärään suhteutettuna todella pieni korvaus, olkoonkin tuo rahallinen kompensaatio perusvanhempainrahan, kotihoidontuen tai työttömyyskorvauksen kautta.
Huomionarvoista on sekin, että ansiosidonnaisen päivärahan loputtua kotiäidin jäädessä peruspäivärahalle eläkkeen karttuminen loppuu kokonaan, vaikka hänen työmääränsä säilyykin ennallaan.
Kotiäiti ei siis todellakaan ole mikään loinen, eikä hänen työtaakalla täytettyä eloansa kannattaisi kenenkään asiaan tarkemmin perehtymättömän kadehtia. Pienellä rahallisella korvauksella olisi pystyttävä usein lähes mahdottomiin.
Kotiäidit eivät myöskään tule vain yhdestä muotista.
Jotta kotiäitiys voisi kaikessa työntäyteisyydessäänkin olla aito vaihtoehto omien lastensa kasvattamiselle, tulisi sitä myös edistää erinäisin toimin.
Kotihoidontuen kuntalisästä pitäisi saada tasavertainen lisä kaikille kotiäideille asuinkunnasta riippumatta. Edelleenkin Suomen eri kuntien kotiäidit ovat kovin erilaisessa asemassa sen suhteen, myöntääkö oma kuntansa heille kuntalisää vai ei.
Myös eläkeverokertymän pitäisi olla realistisesti suhteutettu. Samoin työelämään paluu pitäisi saada paremmin mahdollistetuksi, kaikilla työaloilla, myös niillä spesifimmillä erityisaloilla.
Kevään puoluekokouksessa Tampereen Vihreät ry (TaVi) esitti, että vihreät ensimmäisenä puolueena suunnittelisi yli 45-vuotiaiden työttömien työllistymisohjelman.
Tämä on oikein kannatettava esitys, sillä kuten TaVikin perusteli, on EVA raportoinut jo 40–44-vuotiaiden työllistymisen olevan nuorempia ikäluokkia vaikeampaa. Tämä vahvistuu edelleen iän myötä niin, että yli 56-vuotiailla työttömillä työllistymismahdollisuudet ovat entistäkin heikommat (Helsingin Sanomat 1.2.2015).
TaVi listasi miltei ainoina vaihtoehtoina työelämässä pysymiselle sijaisuudet, osa-aikatyöt tai oman yritystoiminnan aloittamisen. Vetoankin TaVin aloitteen myötä hallitusohjelman uudelleentarkasteluun ja 45–64-vuotiaiden työllistymisen vahvaan edistämiseen sen monipuolisen heikentämisen sijaan.
Nina Hirsiaho
PsM
kunnanvaltuutettu (vihr.)
neljän lapsen kotiäiti
Petäjävesi, Kintaus
sunnuntai 22. toukokuuta 2016
Puheenvuoro Vihreiden puoluekokouksessa toukokuussa 2016
Puhe / Vihreiden puoluekokous 22.5.2016, Lahti
Nina Hirsiahon puhe kotiäitiydestä, Kintauden kylään myönnetyistä kivenlouhintaluvista ja biokaasutuotannon mahdollisuuksista maaseudun elinkeinona.
lauantai 21. toukokuuta 2016
Puheenvuoro Vihreiden puoluekokouksessa toukokuussa 2016
Puhe / Vihreiden puoluekokous 21.5.2016, Lahti
Nina Hirsiahon kannanotto puolueen strategiaa valmistelevassa keskustelussa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)